keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Pennun eka näyttely

Minusta on aina jännittävää ja jollakin tavalla kutkuttavan mukavaa käydä näyttelyissä pennun kanssa. Onhan tilanne uusi molemmille, minulle omistajana ja pennulle tietenkin. Ei sitä oikei koskaan voi etukäteen tietää miten pieni kissa näyttelyihin suhtautuu. Ukon kanssa kokemus oli erittäin positiivinen, sillä pieni höntti punapää nyt ei paljoa stressaillut, kehräsi isoon ääneen vaan ja oli oikein ihastuttava. Käyttäytymisestä tuli siis 10 pistettä ja papukaijamerkki :)

ISROKin näyttelyssä siilinjärvellä Ukko sai lauantaina Costelta Ex1 ja sunnuntaina Spijkerilta Ex1, NOM :) Kiitokset vielä Evelle Ukkelin esittelemisestä paneelissa!




Mukana ollut Tyyne-emo sen sijaan oli uskollinen tavoilleen, tuomarille vähän kuhistiin ja rouva teki selväksi että ei näyttelyt edelleenkään ole hänen mielestä mukavia. Sertit kuitenkin tuli molempina päivinä ja seuraavassa näyttelyssä toivottavasti valmistuu Championiksi. Tyyne käykin nyt enää yhdessä näyttelyssä leikattuna ja sen jälkeen mietitään hommaa uudestaan kun rouva on kastraatti. Äitini ja isäni toiveesta toista pentuetta ei tehdä, kokemus Hepun menetyksineen oli heille liian raskas ja tähän päätökseen minun on tyydyttävä. Tyynehän on meidän yhteisomistuksessa, eikä sijoituskissa.

Muuten näyttely oli minulle aika raskas, lähdin lauantaina klo 7 junalla suoraan töistä 10h kestäneen yövuoron jälkeen (hullu mikä hullu) ja lauantaina olin ihan pihalla kaikesta. Äitini lähti kissojen ja Jaanan kanssa Oulusta jo aamuyöllä, että ehtivät eläinlääkärintarkistukseen. Lauantaina kun päästiin hotelliin, käytiin pikaisesti syömässä ja suihkussa. Eikä tarvinut kun kaatua sänkyyn niin uni tuli ja sitä riitti ainakin 10 tuntia. Sunnuntaina oli vähän enempi virtaa, vaikka kännykkä piti hakea hotellihuoneesta luovutuksen jälkeen, kun se oli sinne unohtunut :P No ei sentään kissa tällä kertaa..

Ukko-poika jäi siis meille kotiin ja tulee varmaan toimimaan isikissana muutamille pentueille. Sopivaa omaa naarastahan minulla ei ole, mutta onneksi tuttavapiiristä löytyy pari sopivaa morsmaikkua. JA saa sitä muutkin kysyä.. PRA-testiä ei vielä ole tehty, mutta se otetaan kyllä tässä lähikuukausien aikana. Isän omistaja on myös aikonut testata isän, emohan on terve.

Meillä olisi myös vielä sininaamio siamilainen tyttö vapaana, mutta missähän tytön oma koti luuraa? :)